Koe päiväkirja jatkuu..

Käytiin launtaina Liedossa avoilemassa  tuloksena AVO2 ja hyvä mieli. Liikejärjestys oli sekoitettu mutta en enää muista miten se meni. Pisteet ihan normaalissa järkässä.

Paikkamakuu 10

Seuraaminen 7,5

Mä taisin innostaa Keikoa pikkasen liikaa ennen kehään menoa. Oli siis aika hyörimistä ja ei keskittynyt koko touhuun vaan oli ihan hyrränä..

Maahanmeno 9,5

En tiedä mistä puol pistettä lähti.

Luoksetulo 8,5

Varmaan eniten pisteitä pudotti eteentulo ja lopun perusasento joka oli vajaa. Eteentulo oli silti hiukan parempi kuin viimeksi joten kyllä me edistytään.

Seisominen 10

Noutaminen 8,5

Tässä oli paljon hyvää esim. lähti ja palautti musta reippaasti, ote kapulasta oli parempi kun koskaan ennen kokeessa ja toi lähemmäs kun ennen. Huonoa taas että pomppas seisomaan kun otin kapulaa  ja taas vajaa perusasento.

Kaukot 0

Pikku kelpie tais nähdä mörön.. Liikkuri otti näyttötaulun käteen niin keikopa oli aivan varma että nyt se täti kalauttaa sitä sillä päähän. En meinannut millään saada perusasentoon kun katteli vaan liikkuria.. Sitten kun sain sen sivulle meni kyllä ekalla maahan mutta pää oli kääntyneenä taakse ja eihän se sieltä noussut vaikka kuinka huidoin ja käskin. Kolme kertaa yritin nostaa jonka jälkeen päätin että ei tehdä liikettä.  Hassua en yhtään tiedä mikä keikolle tuli. Ei ikinä ennen ole ottanut häiriötä siitä että liikkuri on takana saatika säikähtänyt sitä taulua..

Hyppy 9

Ihan kiva oli.

Kokonaisvaikutus 9

Pisteet 153,5

Tuomarina Ralf Börklund. Piti aika samanlaista linjaa kuin rotumestiksissä. Videota tästä kokeesta ei ole kun oltiin Ennin kanssa peräkkäiset koirakot niin ei ehditty kuvata.

Kyllä pikkasen taas harmitti mutta Keikossa on paljon hyvän kisakaverin ominaisuuksia. Se yrittää aina parhaansa ja on noinkin nuoreksi koiraksi varma suorittaja kunhan mä olen hoitanut kouluttamisen oikein. Sen häiriö kestävyyskin on hyvää luokkaa nuoreksi koiraksi. Palkkautuu aidoisti siitä että mä olen iloinen sekä rapsutuksista ja kehuista. Hauskin  piirre Keikossa on se että se tulee aina kehästä ulos varsin voiton riemuisena ja ylpeänä. Olen valtavan onnellinen että mulla on keikon kaltainen koira ensimmäisenä harrastuskaverina. Niin ja kaiken kukkuraksi se osaa kivasti käyttäytyä kisapaikoilla joten sen kanssa on hauska odotella omaa vuoroa.

Sunnuntaina oli vuorossa Agilityä purinalla. Mä olin aamusta ilmossa talkoolaisena ja Keiko aloitti kisauransa kartturina Mia. Keesikin pääsi nauttimaan tunnelmasta katsojana ja oli tuttuun tyyliinsä innoissaan aivan kaikesta. Se on niin hassu kun ihan tärisee onnesta päästessään paikkoihin jossa on paljon ihmisiä ja hälinää.. Varsinkin Miasta Keesi tykkää isoveljensä tavoin järjettömän paljon.

Mua jännitti ihan tajuttomasti vaikka en itse ohjannutkaan keikoa. Keikon eka rata oli pientä hakemista sekä koiralta että ohjaajalta. Ensimmäinen rata päättyi Hylkyyn Toinen rata meni jo hienosti ja sieltä Vitonen ajalla -6,15. Todella hienosti meni ekoiksi kisoiksi! Hyvä Mia & Keiko!

Mia varmaan starttaa keikolla vielä muutaman radan ja mä jatkan sitten itse ensi vuoden puolella kun saan uuden lisenssin. Edellytyksenä tietty että päästään nyt treeneissä tekemään pidempää rataa.

Vaikka mulla ehkä onkin ne kuuluisat vaaleanpunaiset lasit tässäasiassa, niin on mulla vaan hienot koirat ja ihana sisko!